Jatketaanpa tutustumista Linksysin NSLU2:n eli “Slugin” maailmaan. Aikani purkkia pyöriteltyäni tulin siihen tulokseen, että vakiofirmwarella ei tee vielä yhtään mitään. (Tai sillä tekee tasan sen, mihin se on suunniteltu eli tikun/levyn jakaminen lähiverkossa). Niinpä tutkailin nslu2-linux-sivustoa lisää ja löysin useita korvaavia firmwareja Linksysin vakion tilalle. Näistä yksi oli Unslung, jonka ideana on olla täysin yhteensopiva Linksysin vakiofirmiksen kanssa kuitenkin tarjoten lisäominasuuksia eri pakettien muodossa. Unslung pohjautuu Linksysin 2.3R63-firmwareen, mutta siinä on esimerkiksi NTFS-tuki ja paranneltu Samba 3.
Aivan alkuun lueskelin läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat dokkarit Unslungista ja idea kuulosti hyvältä. Root-shelli toimisi yhtaikaa alkuperäisen Web GUIn kanssa, jolloin muutoksien tekeminen olisi “kivaa ja helppoa” mutta paketteja voisi asennella kuitenkin nopeasti ssh-yhteydellä. Niinpä asentelin unslungin. Tähän löytyy ohjeet Unslung-6.10-beta.README.txt, en lähde niitä sen kummemin tässä käymään läpi. Pääpiirteittäin homma menee niin, että NSLU käynnistetään firmware upgrade-tilaan (UseTheResetButtonToEnterUpgradeMode), firmware flashataan Sercommin työkalulla (SercommFirmwareUpdater), telnetin läpi käyttis “unslingataan” muistitikulle ja asennetaan openSSH. Sercommin työkalu ei ainakaan 64-bittisessä Windowsissa halunnut toimia, joten asentelin virtuaalikoneelta, muuten firmwaren päivitys ja unslingaus menivät aivan ohjeiden mukaan. Ohjeissa mainitaan että muistitikku kannattaa laittaa porttiin 2, koska portti 1 toimii paremmin varsinkin USB-hubien kanssa (WhichUSBPortforUnslung6).
OpenSSH:n asentelun jälkeen aloin tutkailemaan mitä kaikkea roinaa voin asennella. Samba tuli päivitettyä version 3.5 Samban ohjeiden avulla, pelleilin konfiguraation kanssa aikani ja sain jopa jaot näkymään oikein. Kokeilin myös asentaa Apachen ja Irssin ja niissäpä ei ollut juuri mitään ongelmia, upposivat kuin mihin tahansa normaalin linux-koneeseen. Pakettien asentaminen ipkg:llä menee aivan samalla tavalla kuin aptilla tai yumilla tms. pakettienhallinnalla.
Tässä kohtaa huomasin missä mennään metsään. Koska unslung-osio ja linksys-osio ovat tavallaan erillisiä osia toisistaan, mutta kuitenkin samassa tiedostojärjestelmässä, hakemistorakenne menee hyvin mielenkiintoiseksi. Varsinkin Samban kanssa saa olla tarkkana mitä tiedostoja muokkaa, sillä smb.conf löytyy jopa kolmesta eri kansiosta. Tähän neuvotaankin tekemään symbolinen linkkaus tuossa Samban ohjeessa. Lisäksi huomasin erikoisen yksityiskohdan; /share-kansiossa on erillinen mountpoint 1- ja 2-portissa oleville medioille. Nyt kun käyttöjärjestelmä on 2-portissa olevalla tikulla, /share/flash osoittaa ko tikulle. /share/flash/data-hakemiston sisältö on siis sama kuin /-hakemiston. Tietenkin täysin loogista, mutta juuri tämä monimuotoinen hakemistorakenne jotenkin häiritsi keskittymistä itse konfigurointiin.
Aikani purkin kanssa pelleiltyäni tulin siihen tulokseen, että Linksysin firmiksestä on päästävä eroon. En sillä tee kuitenkaan mitään vaan kaikki konfiguraatio tapahtuu SSH:n läpi, joten se on vain turha riippakivi ja monimutkaistaa järjestelmää suotta. Unslung on itsessään ihan toimiva ja jos tarvitsee verkkojakojen lisäksi vain jotain pientä niin se on järkevin vaihtoehto, mutta itse haluan vetää koko purkin sileäksi ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
Heti kun siis keksin mihin tulen NSLU:ta käyttämään. Potentiaalisia käyttökohteita voisi olla esimerkiksi Syslogin kerääminen omasta kehittelyverkostani yhdistettynä keskitettyyn verkonvalvontaan esimerkiksi Nagioksella. Tähän kun vielä lisää palvelinkaapin lämpötilan seurannan 1-wire antureilla niin kaikki mahdollinen data tulee kerättyä talteen. Seuraavaksi siirrynkin tutkailemaan vaihtoehtoja b) SlugOS ja c) Debian, lisäksi rautapuolella pitää tehdä muutoksia jotta NSLU2 käynnistyy automaattisesti sähkökatkon jälkeen.
Leave a Reply